Talvipäivän hauras kuulaus yrittää ajaa vuoden ensimmäistä räkätautia pölykoirien kera nurkkaan häpeämään. Mielelläni viilettäisin Lepistönä järven jäällä pilkkiavantoja vältellen tai hikoisin hiihtoladulla...mutta jos en näin ole tehnyt vuosikausiin, niin on kai tyydyttävä ihailemaan helmiä puissa ja hileitä hangella ihan vain uudet  hienot talvikengät jalassa hieman rauhallisemmassa vauhdissa vaununsangan takaa.

Ainakin pimeyden niska tuntuu hieman taittuneen ja vaikka kevääseen on vielä ihan hurjasti matkaa, ei mikään estä haaveilemasta auringon lämmöstä harteilla ja Kesäkissan venyttelystä auringon lämmittämällä sängyllä... *huokaus*